sunnuntai 26. heinäkuuta 2009

Wii MotionPlus



Pelimaailman suuret nimet jahtaavat nyt satunnaispelaajia. Nintendon hyväksi havaitsema tapa ihmismassojen innostamiseen on liikkeentunnistus. Microsoft ja Sony ovat kovaa vauhtia kehittämässä E3-messuilla paljastettuja liikkeentunnistuslaitteitaan, mutta Nintendo on yhä askeleen edellä. Wii Remoteen kytkettävä lisälaite MotionPlus tarkentaa Wiin ohjausta huomattavasti.

Aiemmin Wiin ohjaus perustui vain ohjaimen ja sensoripalkin infrapunayhteyteen ja rajoittuneeseen liikkeen suunnan tunnistamiseen. MotionPlus havaitsee nyt myös liikkeen nopeuden ja kapulan kiertämisen.

Vaikka MotionPlus tuleekin aiemmin Nunchukille varattuun liitäntään, voidaan Nunchuk nyt kytkeä MotionPlussan läpi Wiimoteen.

Saa nähdä kuka onnistuu parhaiten: Wii, jonka liikkeentunnistus pohjaa ainoastaan peliohjaimeen, Xbox 360, jonka liikkeentunnistus perustuu yksinomaan kahteen kameraan, vai PlayStation 3, joka yhdistää molemmat, kameran ja kapulan.

Nintendo hyödyntää vanhaa kikkaansa, ja myy MotionPlussia bundlepakettina pelin kanssa. Tämän pelin virkaa toimittaa Wii Sports Resort.


Wii Sports Resort

Edeltäjänsä Wii Sportsin tapaan WSR on iloisen ja innostavan näköinen Mii-hahmoineen ja paratiisisaarimaisemineen. Uudistetun ohjauksen esittelemiseksi on valittu 12 lajia, joiden joukossa on muun muassa koripallo, pöytätennis, melonta, jousiammunta ja miekkailu. Jälkimmäiset kaksi on toteutettu niin vakuuttavasti, että keskiaikainen sotapeli lajien pohjalta olisi ehdottomasti kehittämisen arvoinen. Toisaalta Tähtien Sotakin on toimiva konsepti. LucasArts, Teidän siirtonne...

Miekkailussa on kolme alalajia: kaksintaistelu, reaktiopohjainen esineiden paloittelupeli ja ehdottomasti viihdyttävin joukkotaistelu, jossa pelaajan kimppuun ryntää kymmenittäin vihulaisia. Jostain kumman syystä sanat "lakoava heinä" tulevat mieleen...

Kontrollit ovat erittäin simppelit, ruudun Mii seuraa käskyjä varsin tarkasti, tosin torjuntaa varten tarvitaan oma painike. Se ei onneksi kuitenkaan tarkoita kaikenkestävää übersuojausta, vaan miekan asento tulee silti itse säätää.

Mutta ei mitään niin hyvää, ettei jotain huonoakin. Intensiivisemmässä mahtien mittelössä ohjaus tuppaa sekoilemaan ärsyttävän usein. Liikkeet tunnistetaan oikein, mutta ohjain sekoaa asennostaan, jolloin pystyasennossa oleva ohjain voi olla ruudulla poikittain, tai miten vain. Tämän voi toki korjata nopealla uudelleensuuntauksella tai hitaammalla kalibroinnilla.

Jousiammunta taas on pelkkää hyvää. Wiimotea pidellään kuin jousta ja jänne viritetään Nunchukia vetämällä. Muutkin lajit toki toimivat, toiset hyvin, toiset huonommin, jotkut erittäin hyvin.

Frisbeen ja koripallon heitossa ranteen liikkeet ovat erittäin kriittisessä osassa. Pieni lipsahdus saa frisbeen kaartamaan tyystin vikasuuntaan, tai pallon kimpoamaan korin reunasta takaisin.

Edeltäjänsä heikoin lenkki, golf, ei toimi edes uudistettuna. Tarkennettu ohjaus ei muuta tee, kuin lisää epäonnistumisen mahdollisuutta, ja sekös satunnaispelaajaa harmittaa. Hermot menivät jo ensimmäisten kolmen reiän jälkeen...

Peli on parhaimmillaan tietysti yhdessä pelattuna, jolloin lisäohjaimen hankkiminen on enemmän kuin suositeltavaa. Hintakaan ei ole kovin suuri, ottaen huomioon mukana tulevan silikonisen Wiimote Jacket -kapulansuojuksen.

Ylipäätään MotionPlus on ehdoton lisä Wiille. Ilman kilpailijoita ohjauksen konseptin toimivuutta on vaikea arvioida, joten viimeinen sana kuullaan molempien kilpailijoiden valmistuttua.

Mutta siihen asti Iso A suosittelee Sports Resort/MotionPlus -bundlea ja lisäohjainta!


Wii MotionPlus

Tämä miellytti:
ohjaus saa kaipaamansa tarkennuksen

Tämä ärsytti:
tarvitsee uudelleenkalibrointia liian usein

Tämä yllätti:
no, se yllätti ettei mikään oikein yllättänyt, kaikki oli lähes niin kuin piti


MUOTOILU: 7/10
+ Wiin iloinen walkoinen...
– ...ei peitä sitä, että MotionPlus on pelkkä palikka Wiimoten jatkeena

KÄYTETTÄVYYS: 9/10
+ erittäin tarkka
+ monipuolinen
– herkkä sekoamiselle


keskiviikko 15. heinäkuuta 2009

Battlefield 1943



Ruotsalaiset totisesti osaavat tehdä nettisotapelejä. Uusin Battlefield ei todellakaan petä sarjan faneja!

Paluu toiseen maailmansotaan alkaa olla melko ylikulutettua videopelien saralla. Aina joku yrittää kehittää "uuden tavan" lähestyä Normandian maihinnousua. Jep... Battlefield 1943 tekee juuri päinvastoin ja palauttaa pelisarjan juurilleen.

1943 on monella tapaa uusittu versio 1942:sta. Wake Islandin, Iwo Jiman ja Guadalcanalin kentät on otettu uudestaan käyttöön, mutta muokattuina sopimaan 24 pelaajalle. Bad Companyssa käytettyä Frostbite-moottoria on uusittu ja nyt talot voi tuhota kokonaan, ilman että tukiranka jää pystyyn. Alkuvuodeksi 2010 lupaillun Bad Company 2:n kerrotaan käyttävän vielä parannellumpaa Frostbite 2.0 -moottoria.

Vain 12,95 € maksava (edeltäjäänsä hieman halvempi) 1943 on parasta viihdettä aikoihin. Peli käynnistyy nopeasti ja avoin peli löytyy vaivatta. Pelin nopea tempo pitää toiminnan viihteellisenä ilman turhaa taktikointia. Tietysti pieni suunnittelu auttaa aina, ja siihen rohkaistaan jossain määrin, mutta mitä sitä turhan vakavasti ottamaan? Vakavasti on vaikea ottaakaan, kun palmun voi kaataa viidellä pystysuoralla katanan sivalluksella.

Välillä tosin turhauttaa, kun kukaan ei ajattele tiimipelaamista ollenkaan. On aika kurjaa uida lentotukialukselta rantaan, kun ahnaat toverit veivät lentokoneet ja maihinnousuveneet.

Ensituntumalta ohjauksessa on samat ongelmat kuin Bad Companyssa. Tähtääminen ei ole sulavaa, kuten esimerkiksi Call of Duty 4:ssä, vaan neliömäistä ja töksähtelevää. Tuntumaa on kuitenkin parannettu ja edeltäjää vaivanneet surkuhupaisan hiljaiset ja sihisevät aseäänet on korvattu paljon jykevämmillä soundeilla. Nyt oikeasti kuulee ampuneensa!

Aseiden kanssa on tosin joitain epäaitouksia. Thompsonia ei tarvitse virittää ja japanilaiset tarkka-ampujat käyttävät saksalaisia Kar 98k -kivääreitä omien Arisakojensa sijasta. Nyt myös M1 Garandin voi ladata kesken lippaan, toisin kuin tosielämässä, jossa ase heittää tyhjän lippaan itse pois. Ja on sitten vielä edeltäjästäkin tuttu luodinkestävien solttupoikien syndrooma.

Mutta kun ostaa jotain, mitä koristaa tuo turhankin tuttu logo "EA", niin onhan siinä pakko olla jotain oikeasti pielessä. 1943:ssa vältytään kuitenkin suuremmilta ongelmilta, mitä nyt aina ei voi kirjautua EA Onlineen. Tuo kun vain sattuu olemaan melkoisen kriittinen ominaisuus Internet-moninpelissä. Tämä on kuitenkin korjauksen alla, ja muutaman ensimmäisen päivän aikana kapasiteettia saatiin nostettua tukemaan suurempaa pelaajamassaa.

Ja kuten kaikki nettisotapelejä pelanneet tietävät, aina on liikkeellä väkeä jonka elämäntehtävä on pitää epämääräistä möykkää ja röhinää mikrofoniinsa. Kunnon peleissä on mykistämisominaisuus, 1943:sta sellainen valitettavasti puuttuu.

Ja vaikka pelistä löytääkin paljon pikkuvikoja, on kokonaisuus niistä huolimatta erinomaista hubaa! Kenttäsuunnittelu on loistavaa, ajoneuvot tuovat vaihtelua ja tempo on nopea. Battlefieldien etuina kilpailijoihin nähden ovatkin juuri ajoneuvot ja keveä hupi. Lentokoneilla pärrääminen onkin erityisen mukavaa puuhaa... Niin siis kunnes ilmatorjuntatykit avaavat tulen. No, darwinismi on rankkaa!

Battlefield 1943:n pelaaminen on pirun hauskaa!



Lisää kiitosta DICE:n väelle siitä, että kun he lupaavat neljännen kentän se ei tarkoita maksullista lisäosaa. Coral Sea -niminen ilmataistelulle omistettu kenttä avautuu, kun 43 miljoonaa tappoa on tallentunut pelin parissa. Xbox 360 -versiossa tämä raja onkin jo rikottu, PlayStation 3 -pelaajat puurtavat vielä haasteen parissa. PC-pelaajat pääsevät yrittämään vasta syksyllä. Erikoinen ratkaisu PC:llä aloittaneelta porukalta, mutta toisaalta he todennäköisesti haluavat juuri siksi hioa PC-versiota pidempään.

Mutta kun lisäkentän kanssa on lähdetty noinkin tilastolliseen suuntaan, voisi olettaa että henkilökohtaisia tilastoja olisi vähän laajennettu. Se ei nyt vain ihan riitä, että kerrotaan montako tappoa olet tehnyt ja montako pistettä olet saanut. Muun muassa Achievementeissä/Trophyissä edistymisen seuraaminen helpottuisi huomattavasti.

Mutta mitä hiomattomuuksia tai huonoja puolia pelistä löytäisikään, se ei syrjäytä sitä, että Battlefield 1934 on parasta viihdettä aikoihin!






Tämä miellytti:
helppoa ja hauskaa

Tämä ärsytti:
vähän kiireellä tehty, edeltäjästä kierrätetty elementtejä

Tämä yllätti:
halpa mutta sitäkin mahtavampi, ilmainen Coral Sea: haaste rahan sijasta


PELATTAVUUS: 9/10
+ nopea tempo
+ kontrollit toimivat standardien mukaan...
– ...joskin tuntumassa hiomisen varaa
+ ehdottoman upea teemamusiikki (koko sarjalla)
+ lentokoneet!

JUONI: 5/10
+/– nettisota ei selittelyjä kaipaa!

GRAFIIKKA: 9/10
+ ei mitään moitittavaa, ehdotonta HD-tasoa

PELIN IDEA: 7/10
– uudistettu versio 1942:sta...
+ ...on juuri sopivan retro ratkaisu
– WWII...

PELIN KÄYTTÖIKÄ: 9/10
+ kokemuspisteitä karttuu
+ AchievementTrophyja kertyy
– neljä kenttää alkavat kyllästyttämään viikkojen vieriessä...
+ ...mutta silloinhan niihin ehtii tutustumaan paremmin!
+ miksi lopettaa hauskanpitoa?